Rakentamisen sertifikaatit myöntää Eurofins Expert Services Oy. Sertifikaatilla voidaan osoittaa henkilösertifikaatin mukainen pätevyys tutkia ja raportoida. Pätevyys on osoitettava uudestaan vuosittain.
Rakennusterveysasiantuntijan koulutus keskittyy sisäilmaongelmien selvittelyyn. Pätevyysvaatimukset on esitetty Asumisterveysasetuksen 21 §:ssä ja liitteessä 3.
Sertifioitu RTA tuntee esimerkiksi sisäilman epäpuhtaudet, niiden terveysvaikutukset, tutkimusmenetelmät ja torjunnan sekä kuntotutkimusmenetelmät.
Asumisen ja Kehittämisen rahasto Aralta voi hakea avustusta sisäilmaongelmien selvittelyyn ja ongelmien korjaamiseen. Ara kuitenkin edellyttää, että tutkimuksen tekijällä on esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijan pätevyys.
Lyijy ja sinkki ovat yleisiä
Rakennusterveysasiantuntijan koulutukseen kuuluu myös opinnäytetyö. Saarikon aiheena oli raskasmetallien ja PCB-yhdisteiden esiintyminen vanhoissa rakennusmateriaaleissa, kuten maaleissa.
Työn tavoitteena on tilastoida KT Kuntotutkimus Oy:n tekemien haitta-ainekartoitusten tuloksia vuosilta 2018-2022 ja kytkeä ne rakennusvuoteen. Näytteet otettiin haitallisiksi epäillyistä materiaaleista, joiden on arvioitu olevan alkuperäisiä. Kartoituksen kohteena olivat kerrostalot, koulurakennukset, päiväkodit, omakotitalot ja toimistotalot, jotka on rakennettu vuosina 1907-1991.
Työn johtopäätös on, että lyijy ja sinkki ovat yleisiä suomalaisessa rakennuskannassa, 95% tutkituista näytteistä (pääasiassa maaleja) sisälsi lyijyä, 93% sinkkiä.
Raskasmetalleja myös asuntojen maaleissa
Asuntojen kylpyhuoneiden ja erillis-WC:eiden maalinäytteet sisälsivät raskasmetalleja, kuten lyijyä ja sinkkiä. Maalinäytteistä suuri osa, 22/28 eli 79% oli vaarallista jätettä. (Kerrostalot, rakennusvuosi 1907-1973).
Kiinteistön sisäpuolen maaleissa, kuten esimerkiksi porrashuoneissa esiintyy raskasmetalleja. (43% maalinäytteistä oli vaarallista jätettä, rakennusvuosi 1907-1974).
Lämmönjakohuoneessa lattiamaalin lisäksi myös seinä- ja kattomaalit voivat olla raskasmetallipitoisia. (Maalinäytteistä 43% (15/35), kerrostalot ja toimistorakennukset 1907-1991).
Vesikatolla suurin osa tutkituista pellitysten maaleista oli raskasmetallipitoista vaarallista jätettä (kerrostalo tai toimistorakennus, rakennusvuosi 1954-1991).
Maalinäytteistä tavatut lyijypitoisuudet saattoivat olla todella korkeita. Esimerkiksi vuona 1927 rakennetun kerrostalon WC:n seinämaali sisälsi lyijyä 20 700 mg/kg eli noin 20 grammaa kiloa kohti.
PCB-yhdisteiden esiintyminen kiinteistön sisäpuolen maaleissa myös yllätti. PCB-yhdisteitä löytyi korkeita pitoisuuksia kellarikäytävän lattiamaalin lisäksi kellarin seinämaalista ja talosaunan pukuhuoneen seinämaalista sekä talosaunan lattiamaalista, lisäksi pieni määrä myös porrashuoneen kattomaalista (esim. kerrostalo, rakennusvuosi 1969).
Kemististä kuntotutkijaksi
Saarikko on koulutukseltaan filosofian maisteri ja hänen pääaineensa on kemia. Hän on aloittanut työuransa tutkijana Työterveyslaitoksella, jossa hän tutki varikkotyöntekijöiden altistumista pienhiukkasille ja niiden sisältämille supermutageenisille Nitro-PAH -yhdisteille. Hän toivoisi myös voivansa jatkaa maalien haitta-aineisiin liittyvää tutkimusta jossain muodossa työnsä ohella.
-Saneerauksessa maalipintoja kannattaa mieluummin pestä ja maalata päälle kuin hioa, sillä hiontapöly voi sisältää näitä haitta-aineita. Osa näistä aineista on syöpävaarallisia, osa perimää vaurioittavia.
